Last ned/utskrift: Rabas álbmotgirku válgaprográmma 2023-2027

Her kan du finne andre språkutgåver: Nynorsk utgåve – Bokmålsutgave

Vil du støtte det viktige kirkepolitiske arbeidet med ditt medlemskap?

Valgprogrammet ble vedtatt på Åpen folkekirkes landsmøte 12. mars 2023.

RABAS

Norgga girku galgá ain ovddiduvvot rabas, fátmmasteaddji ja demokráhtalaš álbmotgirkun. Girku galgá leat rabas buohkaide, ovddidit olmmošárvvu ja vuosttaldit vealáheami. Girkouvssat galget leat rahpasat juohkehažžii guhte háliida áiggi golahit girkolanjas, ja nu galget leat dávjjibut boahtteáiggis go dál.

OLBMOT

Buohkat galget dovdat ahte leat buresboahtin girkui, ahte girku sin oaidná ja dohkkeha. Girkus eai leat A- dahje B-miellahtut – gásta lea áidna miellahttuvuođa eaktun. Galgá leat vejolaš eallit ollislaš eallima girkus, ja buohkaide galgá láhččojuvvot lanja ja áiggi gávdnat iežas, leat iežas nu mo lea ge. Girku galgá leat čielggas ja oinnolaš lagasbirrasis, ja galgá leat lunddolaš čoahkkananbáiki buohkaid várás.

Dán áigge, go vásihit soađi, eahperáfi, polariserema ja máŋgga riikkain lea heahtedilli, de ferte Norgga girku vuosttaldit eahpevuoiggalašvuođaid, váldit ovddasvástádusa Ipmila sivdnádusas ja ovddidit olmmošárvvu.

GIRKU

Norgga girku lea riikaviidosaš ja demokráhtalaš álbmotgirku mii sárdnida evangeliuma ja suddje olmmošárvvu. Rabas álbmotgirku áigu nannet olbmuid gullevašvuođa girkui, vai risttalaš osku bissu ealasin ja mearkkašahtti juohkehažžii. Mii áigut láhčit saji buriid deaivvadanbáikkiide ja váikkuhit oskudialoga nanusmahttimii. Risttalašvuođa hálddašit ođđa áiggis eaktuda rabasvuođa.

Girku ferte movttiidahttit bargat sivdnádusa buorren, vuosttaldit sosiálalaš eahpevuoigatvuođaid, ja ovddidit solidariteahta gefiiguin ja oaguhuvvon olbmuiguin. Ferte maiddái geavahit posišuvnnas loktet servodatdigaštallamiid mat fátmmastit eanebuid, ja mat ovddidit servvodaga mii lea rabas buohkaide beroškeahttá makkár eallinoaidnu lea.

Rabas álbmotgirku vuođđuduvvui 2014. Das rájes leat mii váikkuhan dasa ahte Norgga girku lea eanet rahpasan iešguđetlágan olbmuide geain leat iešguđetlágan eallinvásáhusat. Mii háliidit joatkit dáinna. Mii dárbbašit ain gažadit ja smiehtadit man láhkai mii leat girku.

Girku álbmotgirkun

Girku lea olbmuid lahka eallingeainnu alde – riegádeamis ja gásttas gitta jápmimii ja hávdádeapmái. Girku lea olbmuid lahka árgan ja bassin, ilolaš ávvudemiin, heađis ja morrašis. Gásta, konfirmašuvdna, náitaleapmi ja hávdádeapmi bidjet nana rámmaid eallimis ja leat guovddážis álbmoga ja girku gaskavuođas. Miellahtuid searvama girkodemokratiijas lea dehálaš álbmotgirku báikkálaš servodahkii sajádahkii.

Mii bargat girku ovddas mii:

dahká olbmuid diehttevažžan das, ahte girku lea sin, ja mii movttiidahttá aktiivvalaš searvamii.
nanne álbmotválljejuvvon jođiheami rámmaid, ja mii addá buoret oahpu álbmotválljejuvvon áirasiidda.
lágida njuolgaválggaid searvegodderáđđái ja bismagodderáđđái/girkočoahkkimii.
vuođđuda bismagodderáđđeválggaid iešguđetge listtuin mat čájehit válljejeaddjiide iešguđetge listtu iešvuođaid.
vuođđuda buot jođiheami demokráhtalaš orgánain.[1]
geahččá bearrái ahte mearridanproseassat leat rahpasat, oinnolaččat ja čilgejuvvon áddehahtti gielas. Hálddašanláhka, almmolašláhka ja arkiivalága njuolggadusat almmolaš orgánaid birra galget gustot buot girkolaš doaimmaide, nu mo lea čilgejuvvon girkovuogádagas. Jus dán prinsihpa lea bággu guođđit eará láhkamearrádusaid dihte, de galggašii Girkočoahkkin bivdit láhkaaddi eiseválddiid bidjat lága gustovažžan maiddái Norgga girkui.
árvvoštallá Girkočoahkkima áirasiid ortnega.
árvvoštallá ortnega man mielde bismmat nammaduvvojit, mii maiddái geahčada vejolašvuođa dahkat bismaámmáha mearreáigeámmáhin.
nanne sámi ja kvena girkoeallima. Ásahuvvojit sámi girkoeallima lávdegottit juohke bismagottis, ja ráhkaduvvo ođđa strategiija sámegielaid ovddas Norgga girkus.
duođas geahččá bonju (LHBT+) olbmuid vealáheami ja meannudeami nu mo lea dáhpáhuvvan girkus, ja rievdada dan vai ii dáhpáhuva šat.
ovddida hávdádanpráksisa vai sihkkarastá oapmahaččaide ja morašteaddjiide váikkuheami girkolaš hávdádussii.
sihkkarastá ahte buohkat sáhttet váldit oasi girkolaš doaluin beroškeahttá ekonomiijas, čearddalašvuođas, seksuála sojus, sohkabealidentiteahtas ja sohkabealovdanbuktimis, agis ja doaibmanávccain.
lea rabas, oinnolaš ja olahanmuttus digitála kanálain.
dohkkeha man dehálaš lea doallat girkuid rahpasat miehta riikka, ja vuoruha dan.
váldá vára kulturhistorjjálaš dehálaš viesuid ja dávviriid, ja dohkkeha dáid mearkkašumi ja árvvu.
dahká álkin leat eaktodáhtolaš mielbargin. Eaktodáhtolaš mielbargit ja eaktodáhtolaš jođiheapmi let áibbas dárbbašlaččat Norgga girkui, eaktodáhtolašvuođa eavttuid mielde.
ovdánahttá teologalaš ja girkofágalaš gelbbolašvuođa álbmotgirkui dálá áigái.
nanne bealjehis olbmuid girku, ja láhčá dili seavagiela sajádahkii Norgga girkus.

[1] Iešguđetge bargoortnegat mat bidjet rámmaid bismmaid, báhpaid, diakonaid, katekehtaid ja kántoriid bargguide lea girkočoahkkin mearridan, ja danin dat vuođđuduvvojit demokráhtalaš mearridanválddis.

Girku servvodagas

Norgga girku lea historjjáinis, miehta riikka lagasvuođainis ja surggiidrasttildeaddji bargguinis dehálaš servodataktevran. Evangeliuma ja risttalašvuođa sáni gaskkusteapmi váikkuha ja hábme Norgga servvodaga árvvuid, guottuid ja olmmošoainnu. Girku galgá leat doppe gos olbmot ellet, ja galgá ovttasbargguin almmolašvuođas, ealáhusaiguin ja siviila servvodagain muđui vuosttaldit oktonasvuođa ja baicce hukset nana ja buori searvevuođaid.

Riikkaidgaskasaččat galgá Norgga girku váikkuhit ráfái, vearjogeahpedeapmái, soabadeapmái, vuoiggalašvuhtii ja nanaguoddevaš ovdáneapmái. Girku ferte hástalit ja hástaluvvot riikkaidgaskasaš girkosearvevuođas čuollat olmmošárvvu beali iige doarjut vealáheami dahje rasismma.

Mii bargat girku ovddas mii:

Báikkálaččat

áŋgiruššá diakoniija ovddas, ja viiddida ovttasbarggu sihke almmolaš ásahusaiguin ja eaktodáhtolaččaiguin hehtten dihte oktonasvuođa ja duddjon dihte stuorát searvevuođaid.
ovttasbargá gielddaiguin, eaktodáhtolaš servviiguin ja priváhta aktevrraiguin ovdánahttit buriid ja fátmmasteaddji báikkálaš servvodagaid miehta riikka.
nanne searvegottiid barggu inkluderet báhtareaddjiid ja čearddalaš unnitlogujoavkkuid báikkálaš servodahkii.
rahpá girkolanja vai eanebut sáhttet dan geavahišgoahtit.
hábme utnolaš, rabas risttalaš searvevuođaid mat bovdet oskui ja beroštupmái.

Nationála dásis

rahčá olmmošvuoigatvuođaid, luonddu ja vuoiggalašvuođa ovddas.
váldá oasistis dálkkádatrievdademiid ovddasvástádusas. Girku galgá duođaštit dálkkádatkriisa ja luonddugáhttenkriisa eksistentiála áittan buot eallimii eatnanspáppas, ja bargat dan ovddas ahte eanebuid geatnegahttá iežaset čuovvut ON nanaguoddevašmihttomeriid sihke investeredettiin ja doaimmahettiin ealáhusaideaset.
doallá dálkkádatrehketdoalu iežas doaimmas ja ovddida ruoná bargoeallima.
ásaha dálkkádatfoandda ja gelbbolašvuođaguovddáža searvegottiid beaktilis energiijageavaheami várás. Ferte láhčit dili dása ahte nu máŋgga girku ja eará girkoviesu go vejolaš, šaddet plussaviesut.
vuosttilda juohke lágan vaššiságaid, veahkaválddálašvuođa ja ekstremismma, ja mii lea čielga jietna vealáheami ja rasismma vuostá.
lea čielga jietna mii gullo servodatdigaštallamis.
dohkkeha máŋggabealatvuođa ja ain joatká náitimis náittospáraid beroškeahttá sohkabeale.
fállá oadjebas lanjaid, gos olbmot geat leat vásihan oaguheami ja veahkaválddálašvuođa sáhttet fidnet gievrudaga ja ođđa eallinmovtta.
váldá čielga rolla seanadanbarggus mii dál dáhpáhuvvá sápmelaččaid, kvenaid, norggasuopmelaččaid ja Norgga stáhta gaskkas.
fuolaha ahte sámegielat báhppa dahje diakona lea olahanmuttus eanet bismmagottiin.

Riikkaidgaskasaččat

geavaha vásáhusaidis go deaivvada girkuiguin miehta máilmmi eastadan dihte bonju (LHBT+) olbmuid vealáheami.
čielggada mii áššiid ja áŋgiruššamiid Norgga girku galgá vuoruhit Girkuid máilmmiráđis ja eará ekumenalaš oktavuođain.
mearrida njuolggadusaid mat leat stivrejeaddji Norgga girku oasseváldimii ja ovddasteapmái riikkaidgaskasaš organisašuvnnain.
ovdanbuktá ahte miššuvdna lea evangeliuma rahpat olbmuide geat dál leat dan olggobealde.

Girku ja dáidda

Girku lea dehálaš kulturguoddi – earret eará sálmmaid, girkomusihka, arkitektuvrra, girkodáidaga, báikkálaš kultuvrra ja historjjá bokte. Maiddái min áiggis boktá girku kultureallin ja dáidda beroštumi, ja addá gullevašvuođa girkui.

Mii bargat girku ovddas mii:

ráhkada dáidaga mii addá saji eallindulkomii ja buori eallimii buot ahkejoavkkuide.
ovttasbargá dáiddáriiguin girkus ja dan olggobealde ráhkadit dáidaga mii čuohcá, ja mii lea relevánta.
láhčá saji máŋggalágan jienaide girku kultureallimis ja mii lea arena máŋggalágan kulturovdanbuktimiidda.
oaidná girkomusihka ja koarrabarggu sihke mánáid ja ollesolbmuid várás dehálaš oassin girkueallimis.
váldá ovddasvástádusa das, ahte girku rikkis kulturhistorjá lea ealli ja olahanmuttus miehta riikka.
geahččá bearrái ahte kultuvrra ja dáidaga dehálašvuohta girku bargguide oidno girku bušeahtain.
árvvusatná ja jearaha báikkálaš árbevieruid.
doarju bonju (LHBT+) dáidaga.
ásaha nationála girkolaš kulturbálkkašumi.

Girku, mánát ja nuorat

Mánát ja nuorat galget gullot ja váldojuvvot duođalažžan. Nuorat ja mánát galget beassat vásihit girku deaivvadanbáikin mii hukse buriid oktavuođaid, gos buohkat sáhttet leat nu mo leat ge. Girkolatnja galgá leat ráfi, jeđđehusa, rohkosa ja ilu latnjan.

Mii bargat girku ovddas mii:

eastada ja hehtte oktonasvuođa, olggoštallama ja psyhkalaš dearvvasmeahttunvuođa, eandalii nuoraid, nuorra ollesolbmuid ja studeanttaid gaskkas, mii danin hábme oadjebas lanjaid ja fálaldagaid maidda buohkat sáhttet álkit searvat, ovttasbargguin risttalaš mánáid- ja nuoraidservviiguin.
čuollá olmmošvuoigatvuođaid, dálkkádaga ja vuoigatvuođaid beali – nuoraiguin ovttas.
jearrá nuoraid maid sii ieža dárbbašit, ja váikkuha dasa ahte nuorat ieža stivrejit eanet doaimmaid.
hábme oadjebas, rabas deaivvadanbáikkiid mánáid, nuoraid, nuorra ollesolbmuid ja studeanttaid várás.
gávdná ođđa bálgáid ja ođđa giela dasa ahte hállat eallima, oskku ja eahpevissisvuođaid birra konfirmántaáiggis.
dahká biibbalmuitalusaid ja risttalaš osku áigeguovdilin ja olámuttos nuoraid várás.
geavaha dáidaga ja kreativiteahta mánáid- ja nuoraidbarggus.
doalaha girkodemokratiijas nu, ahte lea álki váldit oasi, ja vai nuorat movttiidahttojuvvojit ja duođas besset váikkuhit buot dásiin báikkálaš searvegottis gitta nationála dássái.
váikkuha dasa ahte ovttasbargu risttalaš mánáid- ja nuoraidservviiguin šaddá vel lagat ja eanet geatnegahtti.

Girku bargoaddin ja bargobáikin

Norgga girku lea stuorra bargobáiki mas leat bargoaddit sihke nationála ja báikkálaš dásis. Girku galgá leat profešuvnnalaš bargoaddi mii ii vealát geange, ja mii fátmmasta máŋggabealatvuođa sihke čearddalašvuođa, agi, sohkabealeidentiteahta, doaibmadási ja seksuála soju dáfus.

Mii bargat girku ovddas mii:

jođihuvvo bures ja gelbbolaččat juohke dásis. Galgá ovdánahttojuvvot jođihanvuođđu mii čielggada makkár girku jođiheapmi galgá leat.
ovdánahttá buori, beaktilis ja ollislaš organisašuvnna, mas lea oktasaš báikkálaš jođiheapmi.
almmuha buot rabas virggiid máŋggabealatvuođacealkámušain mii ávžžuha buot gelbbolaš kandidáhtaid ohcat daid.
aktiivvalaččat fievrrida ovttadássásaš- fátmmastan- ja máŋggabealatvuođabarggu mii maiddái guoská eaktodáhtolaččaid ja álbmotválljejuvvon áirasiid.
heaitá geavaheames ovttadássásaš- ja vealahanlága spiehkastaga mii addá vejolašvuođa olgguštit gelbbolaš ohcciid geain lea bonju (LHBT+) identiteahta.
doalaha buori bargobirrasa ja addá bargiide vejolašvuođa buoridit profešuneala dásiset ja ovdánit fágalaččat viidásat oahpahusa bokte. Nu guhkás go lea vejolaš, fállojuvvojit ollesáiggevirggit.
ii divtte bargiid biehttalit ovttasbargamis eará bargiiguin, álbmotválljejuvvon áirasiiguin dahje eaktodáhtolaččaiguin.
geavaha resurssaidis beaktilis vuogi mielde doarjjun- ja nannen dihte báikkálaš barggu, doppe gos olbmot ellet ge.
lea čeahppi juohkit vásáhusaid searvegottiid, proavásgottiid ja bismmagottiid gaskkas.
vuođđuda ođđa deaivvadanbáikkiid báikkálaš ja regionála dásiid várás.

Last ned/utskrift: Rabas álbmotgirku válgaprográmma 2023-2027